tiistai 8. marraskuuta 2011

Se tunne kun...

Harjoittelussa päällimmäisenä asiana on viime viikkoina ollu voima ja mukaan on otettu mäkiveto ja juoksu reenejä. Saa nähä mitä tulevan pitää :/ Lauantain mäkiveto reeni oli normaali nousevalla teholla toteutettu harjoitus. Ensin pari PK/VK sitten VK ja VK/MAUKKAA. Tosin aivan maksimaalisia sykkeitä ei saavutettu. Päälle iltalenkki. Sunnuntaina käännettiin nokat kohti Leppävirtaa ja 10-areenaa. 2 tunnin hiihto lenkki teki kummasti vaihtelua varsin juoksu ja voima painotteisiin viime viikkoihin. Laajavuoren lumitilanne on valitettavasti sitä luokkaa että ei autakkuin pakkasia odotella. Itse asiassa tilanne taitaa olla niin, että näillä leveys piireillä joutuu jo kertaalleen pakatut rullasukset kaivamaan takaisin käyttöön. Päästäisiin taas asiallisiin viikon kokonaisharjoitusmääriin vajaan 10 tunnin sijaan.

kulkua... nojaa

tiistai 1. marraskuuta 2011

Ääneenpohdintaa, historiaa ja testituloksia

Tänään siis oli luvassa ratajuoksuvuoro no varsinainen juoksun ystävähän en ole oikeastaan päin vastoin voiko typerämpää olla. No miten vain syytä olisi varmasti miettiä että mistä moinen päähän pinttymä. En tiedä että mikä on ylipäätään typerää, mikä viisasta ja mikä muuten vain hölmöä. Mutta kuten tuli jo mainittua tuntuu siltä että juoksu ei ainakaan minun mielestäni kuulu niihin urheilun parhaisiin puoliin.

Palataampa ajassa takaperin kultaiselle kuusikymme... tarkoitan toki että ylipäätään yhdeksänkymmentä luvulle kun nappula viholainenkin vielä enemmän juoksu harjoittelua teki. Silloin tuli ehdottomasti eniten tuli tehtyä mäkiveto reenejä.. myöhemmin olen hivenen katkera siitä että näiden pakkopulla harjoituksien pitämisen isäni lopetti jossain vaiheessa. Tuonne 90-luvulle johtanee juurensa myös suunnistustaidoin opetteleminen sekä pitkien PK-lenkkejen pitkä mitta. Tosin en itse pidä 3 tai 4 tuntisia PK-lenkkejä vielä eryisen kaamean pitkinä. Vaikkakin toiset väittävät että kehittäisi enemmän jos nuo lenkit tekisi esimerkiksi kahdessa osassa. Itse en usko, muuta kuin että huono kuntoisia ovat tälläistä väittävät. Tiedoksi niillekkin lukijoille jotka eivät vielä tiedä niin pisin lenkiksi laskettava suoritus on vuodelta 2009 ja ylläkseltä joskus joulukuun alussa reulu 6 tuntinen. Kilometrejä hiihtäen tuohon mahtui vähä reilu 60. No miten tämä kaikki liittyy 90-lukuun? Varmasti suurin selittävä tekiä on se että noin o vuotiaasta asti on tämä poika metsää roijattu vähintään kerran kuukaudessa erinäisille sieni ja marjastus retkille myöhemmin mukaan astuu sitten valokuvaus ja vaeltaminen. Edellä mainituista en kuitenkaan mitään laske varsinaiseksi lenkkeilyksi kun korkeintaan palauttelu osioon. Kerrottakoon samaan hengen vetoon että noin kolmannella luokalla oli hiihto kovasana. Kuuluimpa jopa huhtasuon hiihdon riveihin. Myös "tarkasti" lasketut talven hiihtokilometrit ylittivät reilusti tuhannen tuona talvena ...oi sitä aikaa vaajakoskelta aina hiihdettiin kolmeen tai neljään pekkaan huhtasuolle hiihtoharjoitukiin ja takaisin. Mainittakoon myös että tuona talvena sain "kaikkien aikojen" parhaat luistelu sukseni (Karhu Matrix) ja hienot Salomonin SNS (Epquioment tai jotain sellaista) siteisiin sopivat monot. Seuraavina kuutena talvena ei sitten hiihdetty läheskään noita määriä...

Vielä ei löytynyt "juoksukammoon" selittävää vastausta, joten pompataan ajassa eteenpäin ja seuraavaan eli 2000 lukuun. Osittain ehkä johtuen talven hiihto määristä ei paljon kulkenut seuraavan suunnistuskauden aikana. Arvelen kuitenkin että suurempi vaikkuttava tekiä oli se että tuossa vaiheessa oli ne viimeisetkin teho eli sauvamäkivetoreenit jääneet pois. alkoi suvanto vaihe urheilu harjoittelussa. Viikossa harjoitus tunteja oli korkeintaan 10 jossei ollut koulua. Otten huomioon nykyiset valmennusopin asiat olisi tuossa vaiheessa pitänyt erityisesti kehittää nopeus ominaisuuksia... varsinkin juoksussa. Suvanto vaihe jatkuu oikeastaan koko 2000-luvun ja samalla hiihtosuunnistus jotenkin valikoituu päälajiski...

Päälajina hiihtosuunnistus, tähän tilanteeseen lienee johtanut tapahtumien sarja joka alkoi ensimmäiseltä V.altakunnalliselta O.ravapolku L.eiriltä jossa olin, sattumoisin hiihtosuunnistus sellaisella. Leiri pidettiin vuokatissa ja olin niitä harvoja siihen nuorempaan ikäryhmään kuuluvia. Leirillä oli hyvä fiilis ja kaikkimeni alkukangertelun jälkeen hyvin ...no hyvin ja hyvin, ainakin paremmin kun seuraavan kesän suunnistus VOL. Sairastin puolileiriä vatsatautia.. ei jäänyt kovin häävi kuva suunnistuksesta lajina. Hiihtosuunnistuksessa on myös järjestetty leiritykset paremmin kuin kesäpuolella jossa käytännössä ei ole minkäänlaista toimintaa sen jälkeen kun 16 on mittariin napsahtanut ja alkaa 17 kohta häämöttää. Tämä leireillä (joista erittäin suuri kiitos kuuluu Juutilaisen Anssille) tapahtunut sosiaalinen verkostoituminen on varmasti yksi syy lajivalinnan syntymiselle. Kerrottakoon että leirejen kauta on tullu runsaasti uusia tuttavuuksia niin nuorempia kun vahempiakin, kuten: Reponen, Uustalo, Pässi, PA, Aholan veljessarja.... ja vaikka ketä, kaikka luettelematta mutta ketään unohtamatta!

Palataampa varsinaiseen puheen aiheesen, eli juoksukammoon. En tiedä löytyykö asialle mitään kunnollista selitystä. Tuntuu vähän siltä että se on vain useiden pienten epäonnistumisien yhteen sattuma jokan on seurausta pienistä pienistä pettymyksistä ja määrätietoisen juoksuharjoittelun puutteesta. Osaltaan vaikkuttavia tekijöitä voi olla aikaisemmin olleet polvi ongelmat ja esimerkiksi viime ketän lonkka episodi jonka seurauksena täytyi noin 3kk kesäjakso olla lähes täysin juoksematta.

Asiaan saattaa vaikuttaa myös ettei nauti juoksemisesta vaan inhoaa kastumista, märkää, hikeä kuraa ja kaikkea epämiellyttävää! :DD

Mene ja tiedä? mutta tässä joitain ajatuksia mennestä ja tulevaisuuden näkymiä katsellaan joskus toiste mutta voi sen verran kertoa että olen päättänyt että "pari" vuotta eteenpäin olen nopein sekä hisun mm-kisoissa että Jukolan ja 10Mila pitkillä yö-pätkillä... tavotetta kerrakseen... mutta lainatakseni Laughing My Fucking Ass Off:ia:

"Every day I see my dream.
Every day I see my, every day I see my dream.
Every day I see my dream.
Ev ev every day I see my dream.
Every day I see my, every day I see my dream.
Every day I see my dream.
Ev ev every day I see my dream.
Every day I see my, every day I see my dream.
Every day I see my dream.
Ev ev every day I see my dream.
Every day I see my, every day I see my dream.
Every day I see my dream."
LFMAO - Yes

Mennäämpä sitten johonkin kunnolliseen asiaan. Eli tänään tein minuutin leuaveto testin ja 5 minsan vatsalihas testin. Molemmissa testeissä tulokset paranivat "huimasti" jopa 4 (leuat) ja 16 (vatsat) suoritusta edellisestä elokuun testistä. Suunta taitaa olla siis oikea.

Kesäkuu: (vatsat:102 leuat:12) Elokuu: (vatsat:115 leuat:13) Marraskuu: (vatsat:131 leuat:15)